KA AVO I TU SL I I TE 25.MA R R A SKUU TA 2020
KAAVOITUSKATSAUS
2021–2023
nallista tunnusta, kun kaupungille myönnettiin helmikuussa kestävän kehityksen
TunnustusPAANU 2019.
Aaltokaupungin uudet
ja vanhat kohteet
KAUPUNKISUUNNITTELUA
KASVUN HAASTEISSA
Jyväskylä on houkutteleva
ja viihtyisä asuinkaupunki tulevaisuudessakin. Vuoden 2020
loppuun mennessä meitä on jo yli
143 500 jyväskyläläistä. Kasvu
on jatkunut, ja takana on jälleen
asuntorakentamisen huippuvuosi.
Vilskettä kaupunkisuunnittelussa
Vuonna 2018 Jyväskylään valmistui yli
2000 asuntoa, ja viime vuonna noin sata vähemmän. Vaikka kasvu on tasaantunut tämän vuoden aikana, hankkeita on
yhä meneillään kiitettävä määrä niin kaupungin omalle kuin yksityisellekin maalle. Erityisesti kerrostalokohteita on kaavoitettu yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa ja myös heidän aloitteestaan. Täydennysrakentamisen kohteita
on löytynyt asunto-osakeyhtiöiden takapihoilta ja reunoilta, keskusta-alueelta ja
lähiympäristöstä. Vuoden lopussa hyväksymisvaiheeseen etenee useita keskustan
korkean rakentamisen hankkeita, kuten
10-kerroksinen asuinkerrostalo Miltonin
sisäpihalla ja Kalevankadun 16-kerroksinen kerrostalokokonaisuus.
Kaavaprosessit ovat edellyttäneet runsaasti neuvotteluita kaupungin, kiinteistökehittäjien, rakennusliikkeiden ja alueiden asukkaiden välillä. Prosessit eivät ole
olleet helppoja. Ne ovat vaatineet huolellista suunnittelua ja selvityksiä ja sen
vuoksi vieneet aikaa. Rakentamisen jälki
on pysyvää, ja ympäristöä rakennetaan
tuleviksi vuosikymmeniksi niin nykyisille
kuin tulevillekin asukkaille. Tämän takia
nyt tehtävillä päätöksillä on suuri merkitys tuleville sukupolville.
Linkillä kotiin, kouluun
ja työpaikoille
Kaupungin yleiskaavassa ja KymppiR-ohjelmassa on määritelty tulevaisuuden rakentamisen suuntaviivat. Jyväskylässä rakentaminen on täydennysrakennuspainotteista, ja uusi kerros- ja rivitalorakentaminen on sijoitettu jo vuosia yli 90-prosenttisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tätä on selvitetty edelleen uusimmassa KymppiR2020-ohjelmassa, jonka teemana on joukkoliikenteen ja asumisen yhteensovittaminen sekä opiskelijaasumisen kehittäminen.
Määrätietoinen maanhankinta, kaavoitus ja rakentamisen sekä palvelujen ohjelmointi ovat Jyväskylän vahvuuksia.
Ne varmistavat monipuolisen ja tasapainoisen yhdyskuntarakenteen syntymisen.
Tällä hetkellä kerros- ja rivitalorakentamiseen käytettävissä oleva kaavavaranto
vastaa kuuden vuoden tuotantoa. Omakotitalojen tonttivaranto puolestaan vastaa
viiden vuoden markkinointitarvetta. Heti
rakennettavissa on sata tonttia. Takavuosina kaavoitetut laajat yritysalueet kuten
Itäinen Palokärki ja Eteläportti varmistavat, että kaupungin yritystonttivarantokin on tavoitteen mukainen sekä määrällisesti että laadullisesti.
Puurakentaminen ja yhteisöllisyys
vetovoimatekijöinä
Kaavoitusohjelman kerros- ja rivitaloalueet ovat hyvin joukkoliikenteen saavu
tettavissa ja niiden alueidentiteettiä vahvistetaan erilaisilla teemoilla: kaavoitusprosessin loppuvaiheessa oleva Kuokkalan Kalon on puurakentamisen ja yhteisöllisen asumisen kortteli, Tourulankulman Pajalaan suunnitellaan kaavakehitysja tontinluovutuskilpailun pohjalta asumista ja yritystoimintaa suojellun Kivääritehtaan ympäristöön, ja Pupuhuhdan keskuskorttelin suunnittelun keskeisenä periaatteena on monikulttuurisuus. Alakaupungin alueelle laaditaan kehittämisperiaatteet ohjaamaan tulevaa täydennysrakentamista. Pohdittavana on, millaiseksi alakaupungin alue muodostuu jatkossa
ja miten sen identiteettiä voidaan vahvistaa keskustan ja Kankaan alueen välissä.
Vuoden 2021 talousarvioon on kirjattu
strategiseksi tavoitteeksi luovuttaa kahdesta kolmeen tonttia puurakentamiselle
vuodessa, joten kaavoitusohjelmassa on
edelleen useita puurakentamiselle soveltuvia kohteita, kuten Haapaniemen ilmastoviisaaksi suunniteltu puukorttelialue.
Myös omakotitonteilla on kysyntää. Savulahti II -alueen tonttihakuun tuli moninkertaisesti enemmän hakemuksia kuin
tontteja oli tarjolla. Kysynnän ja saavutettavuuden välillä onkin yhteys - suurin
tonttikysyntä on peruspalveluiden lähellä ja joukkoliikenteen äärellä. Nämä kriteerit täyttyvät kaavoitettavissa kohteissa jatkossakin.
Jyväskylän kaupunki on edistänyt kestävän kehityksen toteuttamista AVOin
kaupunkiympäristö -politiikan toimenpiteillä muun muassa Green Street -hulevesipiloteilla. Tästä työstä saimme valtakun
Suuret ja pitkäkestoiset hankkeet kuten
keskustan kehittäminen ja Kankaan kaavoitus ja rakentaminen jatkuvat. Keskusta-asemanseudun osayleiskaavassa tarkastellaan ydinkeskustan ja Lutakon yhdistävän kaupunkirakenteen kehittämistä sekä
niiden väliin jääviä liikenteellisiä ratkaisuja. Lisäksi meneillään on isoja liikenneja katualueiden muutoksia mm. Tourulan
ja Kankaan alueilla.
Valmistakin tulee. Rikosseuraamuslaitoksen uusi avovankila on valmistunut,
ja sympaattiselta näyttävät rakennukset
sijoittuvat luontevasti Tourujokivarren ja
liikennealueiden tuntumaan. Mittakaavaltaan täysin eri luokkaa on uusi sairaala
Nova, joka valmistuu ensi vuoden alussa Kukkumäkeen. Samanaikaisesti käynnistellään vanhan sairaala-alueen Kukkulan suunnittelua. Kaksi tyylikkäästi peruskorjattua Alvar Aallon kohdetta, Valtiontalo ja Keski-Suomen museo, vahvistavat Jyväskylän mainetta arkkitehtuurin
kaupunkina. Valtiontalon peruskorjaus ja
Reimarinkulman asuinkerrostalo tuovat
keskustaan kaivattua elinvoimaa ja uusia asukkaita. Kirkkopuiston kioskin laajennus ravintolaksi uudistaa ja kirkastaa
puiston ilmettä. Kun Kirkkopuiston yleissuunnitelma saadaan toteutusvaiheeseen
pysäköintitaloa myöten, Jyväskylän keskustan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä alue on näiltä osin valmis.
Muutosten vuosi
Kuluva vuosi on koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi muuttanut kaavoituksen toimintatapoja. Kaupunkia on suunniteltu etätöinä kodeista
käsin. Kokoukset, niin sisäiset kuin ulkoisetkin, on hoidettu etäyhteyksin ja lähikontakteja on vältetty. Onneksi kaupunkirakenteen toimialalla on viime vuosina
panostettu prosessien toimivuuteen, joten
poikkeusoloissakin kaavat ovat edenneet
suunnitellusti ja tehokkaasti. Suuri kiitos
kuuluu henkilöstölle, joka tekee työtään
muuttuneessa toimintaympäristössä yhtä
sitoutuneesti kuin tähänkin asti. Vuosi on
haastanut monella tavalla ja uusia ideoita on tarvittu muun muassa asukkaiden
osallistamisessa. On käytetty uutta tekniikkaa, kuten kaavojen esittelyvideoita
ja tilaisuuksien striimausta, mutta kirjepostiakin on lähetetty asukkaille enemmän kuin tavallisesti. Tavoitteena on ollut tiedottaa kaavahankkeista paremmin
jo niiden käynnistämisvaiheessa. Kaavoituksen käyttämät puitesopimuskonsultit
on kilpailutettu, ja menettelyn toivotaan
tehostavan kaavoitusprosesseja.
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimusneuvottelut valtion kanssa ovat käynnistyneet, ja kaupungin tavoitteena on hyväksyä seudun ensimmäinen MAL-sopimus vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kaupunkiseudun tulevaisuuden kehityskuva on työn alla.
Leila Strömberg
Kaupunginarkkitehti